Ammattilaisen sijaistraumatisoituminen

Traumaattisen tapahtuman kokeneita ihmisiä, kuten seksuaaliväkivaltaa kokeneita, autettaessa ammattilaiseen voi siirtyä samanlaisia tunteita, reaktioita ja olotiloja kuin mitä autettavalla henkilöllä on. Sijaistraumatisoitumisella tarkoitetaan pitkän aikavälin muutoksia, joita tapahtuu auttajan mielessä, tunteissa ja kehossa, kun hän altistuu toistuvasti asiakkaiden traumaattisille kertomuksille tai muille traumakokemuksesta kertoville aineistoille kuten teksteille, kuville ja nettikeskusteluille.

Miten sijaistrauma ilmenee?

  • Masennuksena ja ahdistuksena
  • Näköalattomuutena työ- tai kotielämässä
  • Yli- tai alireagointina asiakkaan asioihin
  • Kyynisyytenä
  • Painajaisina
  • Työkyvyn ja työmotivaation heikentymisenä
  • Oman hyvinvoinnin laiminlyöntinä (esim. epäsäännöllisenä syömisenä)
  • Fyysisinä oireina (esim. vatsakipuna tai päänsärkynä)
  • Eristäytymisenä työtovereista tai läheisistä
  • Minäkäsitysen ja uskomusten muuttumisena negatiivisiksi ja mustavalkoisiksi:  ”olen yksin”, ”olen huono”, ”kukaan ei ole turvassa”

Ennaltaehkäisy

Ammattilaisen on tärkeä tiedostaa, että sijaistraumatisoitumisen riski kuuluu kriisi- ja väkivaltatyöhön, eikä sen vaikutuksilta voi kokonaan välttyä. Jo se, että auttaja on tietoinen asiakastyön vaikutuksista ruumiiseensa ja mieleensä, vähentää riskiä.

Työntekijän on myös muistettava kiinnittää huomiota omaan keholliseen olotilaansa asiakastilanteissa, erityisesti vireystilaan ja läsnä olevuuteen. Hänen on tärkeä pitää kiinni omista rajoistaan ja oppia säätelemään empatiaansa niin, että säilyttää silti hyvän yhteyden asiakkaaseen. Auttaja voi lisätä näitä taitoja tekemällä itse samoja kehollisia harjoituksia, joilla autetaan asiakasta hallitsemaan ja rauhoittamaan traumasta johtuvia olotiloja.

Auttajan jaksamista edesauttaa myös se, että hän pitää huolta yleisestä hyvinvoinnistaan: tasapainottaa työ- ja vapaa-ajan, huolehtii terveistä elämäntavoista, pitää yhteyttä läheisiin ja vaalii itselle tärkeitä asioita tai harrastuksia työn ulkopuolella. Säännöllinen työnohjaus on välttämätöntä trauma- ja kriisityötä tekeville työssä jaksamisen turvaamiseksi.