Kun kohtaat seksuaaliväkivaltaa kokeneen

Kun kohtaat seksuaalista väkivaltaa kokeneen, empaattinen suhtautuminen ja selkeä vuorovaikutus tuovat turvaa. Kerro asiat rauhallisesti ja vältä pitkiä ohjeistuksia.

1. Rauhoitu ja rauhoita. Seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen on ammattilaisellekin haastava tilanne. Pyri rauhoittamaan omat reaktiosi ja varaa tilanteen selvittelyyn mahdollisimman rauhallinen tila.

2. Kysy ja kuuntele. Joskus seksuaalisen väkivallan uhri hakeutuu avun piiriin muista syistä, esimerkiksi terveysongelmien, kipujen, mielialaoireiden, parisuhdevaikeuksien tai päihteiden käytön vuoksi. Tällöin on ensisijaisen tärkeää, että työntekijä epäilyn herätessä kysyy suoraan mitä on tapahtunut.

3. Usko uhria. Älä syyllistä. Seksuaalisen väkivallan uhrin voi olla vaikea kertoa tapahtuneesta. Uhri on myös herkkä aistimaan auttajan asenteet. Ensivaiheen avun tavoitteena tulee siksi olla uhrin pelkojen ja itsesyytösten lievittäminen sekä turvallisuudentunteen palauttaminen.

4. Anna myötätuntoa ja huolenpitoa. Empaattinen suhtautuminen ja konkreettinen huolenpito edesauttavat turvallisuuden tunteen korjaantumista. Seksuaalisen väkivallan uhria ei saa jättää yksin.

5. Anna tietoa. Kerro selkeästi kaikista toimenpiteistä ja miten asiassa edetään. Anna tietoa traumareaktioista ja miten niitä voi rauhoittaa. Anna tietoa rikosprosessista ja kerro oikeudesta maksuttomaan asianajajaan ja tukihenkilöön (esim. Rikosuhripäivystys).

6. Ohjaa lääkäriin. Seksuaalirikoksen uhri tulee ohjata aina lääkärin tutkimuksiin, vaikka tapahtuneesta olisi kulunut yli 2 viikkoa. Vaikka uhrilla ei olisi fyysisiä vammoja tai lääkärinhoitoa vaativia oireita, lääkärin kirjaukset ja arvio tapahtuneen aiheuttamista psyykkisistä seurauksista ovat tärkeitä.

7. Kannusta tekemään ilmoitus poliisille. Mitä nopeammin ilmoitus tehdään, sitä paremmat mahdollisuudet poliisilla on tutkia asia. Älä silti painosta, vaan kerro, että tutkintapyynnön poliisille voi tehdä myöhemminkin. Jos uhri on alaikäinen, tee ilmoitus poliisille itse (ilmoitusvelvollisuus).

8. Saata kriisiavun piiriin. Pyydä asiakkaalta lupa välittää hänen yhteystietonsa kriisityöntekijälle. Selvitä, onko asiakkaan turvallista mennä kotiin ja onko hänellä siellä tukea.

9. Jos kyseessä on alaikäinen asiakas, tee lastensuojeluilmoitus. Jokaisen ammattilaisen on tehtävä alaikäisistä ilmoitukset sekä lastensuojeluun että poliisille.